Kiertomatkamme kolmas kaupunki oli Pisa, joka on tietysti tunnettu kuuluisasta kallistuneesta kellotornistaan. Lähdimme Pisaan heti aamusta ja aikaa siellä kiertelyyn oli varattu viisi tuntia. Ihan kohtuuaika, sillä minusta Pisassa ei ollut mitään erityistä nähtävää tai tehtävää.
Kellotorni on heti keskustaan mentäessä Campo dei Miracolilla eli ihmeiden aukiolla. Torniin halajavien matkailijoiden tulee käydä ostamassa lippu toimistosta, jossa näihin nähtävyyksiin lippuja myydään. Torniin otetaan vain tietty määrä ihmisiä kerrallaan, joten lippuja myydään tietyille kellonajoille. Kiipeäminen sisällä tornissa voi kuulemma olla paikkapaikoin hankalaa sen vuoksi, että askelmat ovat kuluneet, joten minua vierailu tornissa ei houkuttanut. Jostain muistelisin myös lukeneeni/kuulleeni, että torniin eivät pääsisi alle 8-vuotiaat lapset.
Samaisella ihmeiden aukiolla sijaitsee myös tuomiokirkko, jonka kello tuo kalteva torni siis on, sekä kastekirkko. Nähtävyyksistä kävimme katsastamassa myös tuomiokirkon, jonne ei kuitenkaan marssita kuin saluunaan, vaan myös kirkkoon on ostettava lippu toimistosta tietylle kellonajalle. Muistan jostain koulukirjasta lukeneeni, että kellotornin välittömässä läheisyydessä on myös erikoinen hautausmaa. Myöhemmin lunttasin matkaoppaasta, että 1200-luvulla perustetun hautausmaan mullan ovat ristiretkeläiset kuulemma tuoneet mukanaan pyhästä maasta. Koska hautausmaasta on ollut maininta koulukirjassa, olisin mieluusti käynyt omin silmin toteamassa paikalla mikä siinä on niin ihmeellistä. Hautausmaa olikin mielessäni heti kaupunkiin tullessani, mutta koska en heti sitä lähtenyt selvittämään, käynti sitten unohtui.
Perinteisissä nähtävyyksissä tuomiokirkkoa ja yhtä toista pienempää kirkkoa lukuun ottamatta emme käyneet vaan kulutimme ajan kuljeskellen pitkin kaupunkia. Pisa on oikein sievä vanha kaupunki, jonka kaunista arkkitehtuuria katseli mielellään. Vanhana yliopistokaupunkina Pisassa oli paljon myös erilaisia koulurakennuksia. Kahviloita, kauppoja, ravintoloita ja jäätelöbaareja oli jonkin verran,mutta me pysähdyimme vain jäätelölle ja juomaan. Ihmeiden aukion ulkopuolella oli ainakin vierailupäivänämme markkinat, jossa myytiin paljon turistirihkamaa mutta myös laukkuja ja sen sellaista. Bussipaikkamme ulkopuolella olikin sitten paljon ulkomaalaisia miehiä, jotka yrittivät kaupata sateenvarjoja ja huiveja.
Pisa oli ihan mielenkiintoinen nähtävyys, mutta yllättävän pieni enkä usko, että kaupunkiin tarvitsee mennä enää toiste. Jos aikoo lomailla Firenzessä, jossa on mielestäni paljon enemmän kaikkea nähtävää, voi siihen Firenzen reissuun yhdistää myös Pisassa käynnin. Erikseen Pisaan en kumminkin lähtisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti